Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala viihtyi motoristien seurassa koko viikonvaihteen.

Paperiliiton motoristien kokoontumisajoon Nokialla osallistui 15 jäsentä kuusankoskelaisista ammattiosastoista 19 ja 85. Jo kolmattatoista kertaa järjestettävään tapahtumaan saapui yhteensä lähes 250 henkilöä. Majoitus oli järjestetty kylpylähotelli Nokian Edeniin.

Moottorikelkka, johon on asennettu pyörät?

Kymin motoristit saapuivat hyvissä ajoin perjantaina paikalle ja majoittumisen jälkeen jäi aikaa tutustua muualta tulleisiin moottoripyöräilijöihin ja heidän kulkupeleihinsä. Kylpyläosasto oli osallistujien käytössä koko tapahtuman ajan. Nokialla oli samaan aikaan meneillään Tapsan Tahdit tapahtuma. Joukko paperiliittolaisia käytti tilaisuutta hyväkseen ja kävi kuuntelemassa hyvää suomalaista iskelmää.

Lauantain ohjelmaan kuului Sotkanvirran risteily. Aurinkoisessa säässä suomalainen järvimaisema avautui kauneimmillaan. Heikko tuuli ja aluksella nautitut virvokkeet lievittivät muuten helteistä tunnelmaa. Tapahtuman juhlapäivällisellä Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kiitti järjestävää Tampereen osastoa 50 ja osallistujia hienosta tapahtumasta. Lisäksi kuultiin lyhyt liiton ajankohtaiskatsaus.

Kymiläisiä motoristeja tapahtuman juhlapäivällisellä.

Sunnuntaina kotimatka taittui turvallisesti hyvän sään vallitessa. Vuonna 2019 kokoontumisajo järjestetään Kemissä.

Ammattiosastot tukivat tapahtumaan osallistujia maksamalla osanottomaksun ja puolet majoituskuluista.

 

 

Kymiläiset valmiina tehdaskierrokselle. Tuotannon kuvaaminen oli tehtaalla kiellettyä.

Osaston hallituksen jäseniä ja luottamusmiehiä tutustui Puolan Wroclawissa UPM:n tarrapaperia valmistavaan kahteen tehtaaseen toukokuun lopulla. Opintomatkalla tutustuttiin Puolan tehtaiden turvallisuuskulttuuriin ja toimintatapoihin. Lisäksi kuultiin luennot Puolan työmarkkinatilanteesta ja maan talouden kehityksestä.

Tehdaskierroksella vieraat saivat nähdä erittäin siistit ja valoisat tehdassalit. Kaikille turva- ja työvälineille näytti olevan omat säilytyspaikkansa eikä ylimääräistä rojua näkynyt. Tehtaitten vanhin tuotantolinja on vasta kymmenen vuotta vanha. Se näkyy myös työntekijöiden ikärakenteessa. Keski-ikä on 35 vuoden paikkeilla.

Työntekijän keskiansio Puolassa on noin 1000 euroa kuukaudessa, mutta elinkustannukset vastaavasti matalammat. Polttonesteiden hinnat sen sijaan ovat lähes Suomen hintojen tasolla. Keskitettyä työehtosopimusjärjestelmää Puolassa ei ole, ainoastaan paikallinen lainsäädäntö. Suomen tasoon verrattain vaatimaton sosiaali- ja eläketurva kannustaa pitkiin työuriin. Raflatac tarjoaa työntekijöilleen Puolassa työterveyshuollon ja jonkin tasoisen sairaudenhoidon.

Wroclawin yliopistorakennus iltavalaistuksessa oli vaikuttava näky.

Kymiläisten vieraiden isäntänä toimi tehtaanjohtaja Markku Havonen. Matka sisälsi myös Wroclawin kulttuurihistoriallisiin kohteisiin tutustumisen. Ammattiosasto sai Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä tukea matkakuluihin.

Yhtään Polski Fiatia ei matkan aikana näkynyt. Yksi Lada oli sentään säilynyt.

 

Reilun 40 työvuoden aikana on tapahtunut muutoksia jos jonkinlaisia, eivätkä muutokset ole aina olleet hyvään suuntaan. Työntekijöiden palkasta perittävät vakuutusmaksut ovat nousseet ja nimenomaan ikäluokassa 53 – 62 vuotta eläkemaksu on 1,5 % korkeampi kuin muilla. 2017 eläkeuudistus toi työvuosia lisää. Aktiivimalli rokottaa työttömiä ja paikallinen joustoista sopiminen ei näytä käyvän työnantajalle.

Suomalaisten eläketurvajärjestelmä on syntynyt 60-luvun alussa, samoihin aikoihin kuin työttömyysturva. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa alettiin maksaa vasta 80-luvun puolessa välissä. 1980-luvun lopulla otettiin ensimmäisen kerran käyttöön ”työttömyysputki”. Silloin jopa 53 vuotiaat työntekijät pääsivät tuohon järjestelmään. Tuohon aikaan oli käytössä myös ns. erorahajärjestelmä, joka toimi porkkanana siirtyä putkeen.

Niin sanottu ”putki” oli pitkään järjestelmä, jolla hoidettiin työnantajan sopeuttamistoimia pehmein keinoin. Järjestelmässä nähtiin myös työllistävä vaikutus: nuoremmat saivat töitä. Porvarille ei näytä riittävän, että eläkeikää nostetaan ja aktiivimallilla karsitaan loputkin toiveet siirtyä hieman aiemmin vapaalle.

Luulisi duunaritaustaisen työministerinkin ymmärtävän, että uusi aktiivimalli on työttömälle rangaistus. Jos työnantajat eivät tarjoa työtä tai koulutusta ei ole, niin miksi siitä pitää työtöntä rangaista? Työnantajia siinä pitäisi kurittaa. Eikö työnantajamaksuja ole laskettu juuri työpaikkojen syntymisen toivossa? Ministerimme ”Sinisen toverin” ehdotus ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttamisesta ei myöskään ole duunarin mieleen. Olisi varmaan parempi hänenkin ajatella tuota työttömyysturvaa, sillä vaalit ovat vuonna 2019.

Jatkon kannalta sopii kysyä, mikä on työnantajan halukkuus työelämän laatuun. Työnantaja soittaa torvea suureen ääneen paikallisesta sopimisesta, mutta puheet ja teot ei käy yksiin. Uudessa työehtosopimuksessa on mahdollisuus sopia palvelusvuosikorvauksen vaihtaminen vapaaksi, mutta ei käy. Tähän löytyy pari todennäköistä selitystä. Paikallisesti ei haluta järjestellä asioita tai sitten pääkonttori on kieltänyt. Veikkaan viimeistä vaihtoehtoa.

Tulevaisuudessa työuran pituus riippuu paljon duunarista itsestään: arvostaako hän vapaa-aikaa vai rahaa. Jos työehdot heikkenevät sitä tahtia, mitä viime vuosina on tapahtunut ja palkankorotukset ovat epävarmoja eivätkä kata nousseita veroluonteisia maksuja, niin ei epäilystäkään – vapaa-aika vie voiton.

t: Duunari vm.-59

Ryhmä kuusankoskelaisia paperiliittolaisia suuntasi matkansa 2. helmikuuta Senaatintorille SAK:n #Äänityöttömälle -mielenilmaukseen. Liikkeellä olivat pääasiassa ammattiosastojen edunvalvojat, sillä Paperiliitto ei järjestänyt työnseisausta tapahtumapäiväksi.

Tapio Saarinen, Pasi Untolahti, Ismo Salminen, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ja työehtosihteeri Markku Lihavainen seuraavat, kuinka Tuomiokirkon portaat täyttyvät ihmisistä.

Kuusankoskelaiset olivat paikalla hyvissä ajoin ja saivat seurata, kuinka koko Senaatintori ja Tuomiokirkon portaat täyttyivät ihmisistä. Ennen tapahtuman alkua ehti vielä hakea Paperiliiton pipon mielenilmaisuun kuluvine merkkeineen ja tietenkin tapahtuman logolla varustetun muoviämpärin.

Tilaisuuteen kuului hallituksen ja opposition edustajien väittelytilaisuus. Väki torilla ei edes kunnolla antanut Kokoomuksen loikkaripoliitikko Juhana Vartiaiselle puheenvuoroa. Vartiaisen avatessa suunsa alkoi aina melkoinen buuauskonsertti ja muoviämpärien rummutus. Vartiaisen vastaväittelijä Li Andersson joutuikin pyytämään mielenimaisijoita olemaan hiljempaa.

Joidenkin kylttien viesti oli varsin yksiselitteinen.

Torilla tunnuttiin olevan myös sitä mieltä, että kuusankoskelaista ministeriä vievät muut puolueet kuin sitä kuuluisaa pässiä narussa. Totta onkin, että kaukana ovat Lindströmin vaalipuheet hänen nykyisestä toiminnastaan.

Poliisi oli näkyvästi paikalla tapahtumassa. Tuskin siksi, että suomalaiset työntekijät olisivat alkaneet käyttäytyä väkivaltaisesti. Terroriteot Euroopan massatapahtumissa ovat saaneet Suomen poliisin pitämään huolta kansalaisista. Maan hallitukselta toivoisi samaa!

 

Jos olet ajatellut jättäytyä pois työelämästä, kannattaa tutustua liitteenä olevaan tiedostoon.

Siihen on kerätty tietoa ansiopäivärahasta, osittaisesta vanhuuseläkkeestä, osa-aikatyöstä ja siirtymisestä varsinaiselle vanhuuseläkkeelle. Eri vaihtoehtoja on selvitetty esimerkkien avulla.

Esimerkit ovat suuntaa antavia. Kun harkitset omia vaihtoehtojasi, kannattaa taloudelliset vaikutukset laskea tapauskohtaisesti. Ota huomioon myös eduskunnan 19.12.2017 hyväksymä työttömyysturvalain aktiivimalli.

Tiedot on koottu mm. SAK:n kalvosarjasta sekä työeläke ja TYJ sivuilta ja eläkeyhtiön neuvontapalvelusta.

Tutustu eläkeinfoon tästä Eläkeinfo

Pasi Untolahti  pääluottamusmies

 

Osaston hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin 18.12.2017. Syyskokouksen valitseman hallituksen toimikausi on kaksivuotinen käsittäen vuodet 2018 ja 2019.

Tommi Bragge jatkaa syyskokouksen valitsemana osaton puheenjohtajana.

Järjestäytymiskokous valitsi osaston uudeksi sihteeriksi Marjo Henner-Niemen. Uutena varapuheenjohtajana aloittaa Jouni Hietala.

Kaikki osaston toimihenkilöiden nimet ja yhteystiedot löytyvät täältä.

 

Osaton syyskokouksessa valittiin henkilöt ammattiosaston keskeisille paikoille vuosiksi 2018-2019.

Osaston puheenjohtajana jatkaa Tommi Bragge.

 

Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi tulivat valituiksi seuraavat henkilöt: Henner-Niemi Marjo, Huomo Jari, Leinonen Jussi, Mäkelä Pertti, Mäkynen Anri, Nokelainen Jukka, Pöysä Pekka, Pynnönen Veli-Matti, Saarinen Tapio ja Skyttä Juha.

Hallituksen varajäseniksi valittiin: Hietala Jouni, Joutjärvi Kim, Pesonen Paavo, Purho Leena, Rainamaa Markku, Sorsa Juha ja Suleva Jukka.

Nuoriso- ja opintosihteeriksi valittiin Kai Nyyssönen, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikasihteeriksi Jukka Nokelainen sekä tiedotus- ja yhteistoimintasihteeriksi Paavo Pesonen.

Uusi hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessaan mm. osaston varapuheenjohtajan ja sihteerin.

 

 

UPM Kymin sellu- ja paperitehtaiden työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun vaaliin kohdistuvia valituksia ei esitetty määräaikaan mennessä. Vaalitoimikunta on vahvistanut tehdyt valinnat.

 

Valitut henkilöt toimikaudeksi 2018-2019 ovat:
työsuojeluvaltuutettu          Paavo Pesonen
I varavaltuutettu                  Veli-Matti Pynnönen
II varavaltuutettu                 Pekka Huotari

Kuusankoskella 14.11.2017

_______Tommi Bragge         __                              _____Jorma Timonen_____
Vaalitoimikunnan puheenjohtaja                            Vaalitoimikunnan sihteeri

Oululaisen Leipomona tunnetussa Fazerin Lahden leipomossa hygienia ja tuoteturvallisuus ovat ykkösasia työturvallisuuden ohella. Työturvallisuuteen on viime vuosien aikana kiinnitetty erityistä huomiota ja tapaturmien määrä on pienentynyt. Keinot turvallisuuden parantamiseen ovat olleet samantyyppiset kuin metsäteollisuudessa.

Työsuojelupäällikkö Markku Järvinen kertoi vieraille leipomon turvallisuuden kehityksestä.

Fazerin Lahden tehtaisiin kuuluvat mylly, leipomo ja hapankorppuyksikkö. Valtatie 12:n varressa sijaitsevan leipomon ohi ajavat kiinnittävät tuoreen leivän tuoksun lisäksi huomionsa leipomon maamerkkeihin, korkeisiin viljasiiloihin.

Prosessina viljan tietä valmiiksi tuotteeksi voi verrata puun matkaan metsästä lopputuotteeksi. Leipomon prosessissa viljasta tehtyyn jauhoon lisätään oikeat lisäaineet ja kokolailla automaattisesti toimivan tuotantolinjan läpi kuljettuaan valmis tuote päätyy jakeluvarastoon. Siellä se lastataan yön tunteina jakeluautoihin.

Vaikka automatiikka on nykypäivää leipomoissa, työllistää prosessin valvonta enemmän kuin sellu- ja paperitehtaissa. Pullapitkon letittämiseen ei vielä ole keksitty sopivaa konetta ja se työ tehdään edelleen käsityönä.

Tehdaskierroksen suojavarustus sai Pekka Huotarin hyvälle tuulelle. Timo Anttosen ilme on hämmästynyt.

Parisenkymmentä kuusankoskelaisten paperiammattiosastojen luottamus- ja työsuojeluasiamiestä tutustui leipomon toimintaan perjantaina 13.10. Päivä sattui sopivasti olemaan myös valtakunnallinen Tapaturmapäivä. Tänä vuonna Tapaturmapäivän teema oli kiire ja kuinka se vaikuttaa monen tapaturman taustalla niin töissä, kotona kuin liikenteessä.

Teksti ja kuvat: Paavo Pesonen

Ari Koskisen (oikealla) mukaan tehtäviä muokkaamalla löytyy jokaiselle sopiva työ. Vasemmalla kuvassa Tervasaaren työsuojeluvaltuutettu Juha Notkola.

Ari Koskisen (oikealla) mukaan tehtäviä muokkaamalla löytyy jokaiselle sopiva työ. Vasemmalla kuvassa Tervasaaren työsuojeluvaltuutettu Juha Notkola.

UPM:n sellu- ja paperiteollisuuden työsuojeluvaltuutetut kokoontuivat 1. ja 2. kesäkuuta Pietarsaaressa. Mukana oli myös Lappeenrannan biodieseltehtaan työsuojeluvaltuutettu ja kokouksen järjestelyistä vastasi Pietarsaaren valtuutettu Timo Pryyl. Kokoontumisessa jaettiin parhaita paikallisia käytäntöjä ja mietittiin ratkaisuja vielä jäljellä oleviin turvallisuuspuutteisiin. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen nousivat myös puheenaiheiksi.

– Kunnossapitohenkilöiden kiertäessä nykyään eri yksiköiden huoltoseisokeissa olisi hyvä, että turvallistamiskäytännöt olisivat tehtaissa samat, totesivat työsuojeluvaltuutetut yksissä tuumin.

- Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajalta jatkuvaa työympäristön tarkkailua, sanoo Juha Koivisto.

– Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajalta jatkuvaa työympäristön tarkkailua, sanoo Juha Koivisto.

Paperiliiton lakimies Juha Koivisto tarkasteli puheenvuorossaan työturvallisuuteen liittyviä asioita lainsäädännön näkökulmasta.

– Kaikki työturvallisuuspuutteet pitää saattaa työnantajan tietoon niin, että niistä jää jonkinlainen dokumentti, joka voidaan tarvittaessa kaivaa esiin. Jos käy niin huonosti, että piittaamattomuutta työntekijöiden turvallisuudesta joudutaan käsittelemään oikeudessa, on hyvä pystyä näyttämään toteen, että asioihin on pyydetty parannusta, sanoo Juha Koivisto.

Pietarsaaren tehtaan työsuojelupäällikkö Kari Saari on tutkinut, että sellaisille henkilöille, jotka eivät tee turvallisuushavaintoja tai vaaratilanneilmoituksia, käy enemmän tapaturmia kuin niille, jotka tekevät. Saaren havaintojen mukaan korkeimman johdon ja esimiesten käyttäytyminen prosessin häiriötilanteissa on omiaan joko estämään tai lisäämään tapaturman vaaraa.