Paperiliiton näkökulmasta kilpailukykysopimuksen osana sovittua 24 tunnin työajan pidennystä vuosityöaikaan ei ole tarpeen jatkaa. Sopimus tehtiin aikanaan tiettyyn tarkoitukseen.

– Suhteessa yhtiöiden tuloksiin työajan lisäys tarkoittaa käytännössä ilmaisen työn tekemistä. Ei ole näyttöä siitä, että tällä työllä olisi lisätty tuotettuja tonnimääriä, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ja muistuttaa, että tehtaat pyörivät 24 tuntia 7 päivänä viikossa.

Työaikaa pidentämällä ei luoda työllisyyttä alalle, josta työpaikat vähenevät sitä mukaa, kun paperintuotantoa ajetaan alas. Myös alan investoinnit pikemminkin säilyttävät kuin luovat uusia työpaikkoja.

Paperiliiton mielestä työajan pidennyksen vaikutuksiin metsäteollisuudessa on suhtauduttava varauksella. Pidennystavat vaihtelevat eikä pidennystä ole kaikilla työpaikoilla otettu käyttöön. Lisäksi osa ammattiliitoista on kiky-sopimuksen ulkopuolella. Tässä mielessä sopimus kohtelee työntekijöitä epätasa-arvoisesti.

– Kuluvana vuonna olemme tavanneet paljon jäseniä eri yhteyksissä. Niissä kohtaamisissa on tullut selväksi, että tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa ensisijainen tavoite on poistaa kikyn 24 tunnin mukainen vuosityöajan pidennys, Vanhala kertoo.

Vanhala näkee, että vientiliittojen tämänpäiväinen kannanotto työajanpidennyksen puolesta enteilee vaikeaa työmarkkinasyksyä.

 

Teollisuusliiton Ristiinan ammattiosaston jäseniä vieraili 7.6. Kuusankoskella. Vierailu oli jatkoa kohta jo kymmenen vuotta kestäneeseen yhteydenpitoon Pelloksen vaneritehtaan ja Kymin sellu- ja paperitehtaiden työntekijöiden välillä.

Vierailu alkoi lounaalla Koskelassa, jonka jälkeen paperitehtaan johtaja Matti Laaksonen kertoi vieraille tehtaan toiminnasta ja vieraat esittivät omia kysymyksiään asiaan liittyen. Matkassa oli henkilöitä, jotka eivät aikaisemmin paperikonesaleissa olleet käyneet.

Pelloksen vaneritehtaan varapääluottamusmies Erkki Immonen ihmettelee omituista golfpallopeliä.

Teemu Kiiskisen johtamalla tehdaskierroksella ihmeteltiinkin koneiden massiivista kokoa. Arkkisalissa mm. A4-pakettien koneellinen käärintä herätti kummastelua. Automaatiosta johtuva työntekijöiden vähäinen määrä tuli vieraille yllätyksenä. Paperitehtaan lisäksi vieraat tutustuivat sellun uuteen kuivauskoneeseen.

Tehtaalta siirryttiin Uranpirtille pelaamaan Jukka Nokelaisen rakentamaa erikoista golfpallopeliä. Kolme parhaiten onnistunutta pelaajaa sai palkinnon. Pellos otti ykkös- ja kolmossijan ja Pertti Mäkelä tuli kisassa toiseksi.

Peli osoittautui niin mielenkiintoiseksi, että varsinaisen kisan jälkeen se oli lähes koko illan käytössä. Aurinkoiseen iltaan kuului pelin lisäksi saunomista ja grillausta. Aika kului rattoisan keskustelun merkeissä. Ensi vuonna on vuorossa kuusankoskelaisten paperiammattiosastojen vierailu Pellokselle.

Illan päätteeksi vieraat saivat mukaansa kuusankoskelaisia tuotteita sisältävän kassin.

Teksti: Jari Huomo
Kuva: Juha Viitala

Paperiliiton salibandyturnaus järjestettiin 13.4. Arena Centerissä Helsingin Myllypurossa. Kymin paperitehdas sai kuin saikin joukkueeseensa lopulta 12 pelaajaa. Matkaan lähdettiin Koskelan pihasta aamulla klo 8.

Ensimmäinen peli oli osastoa 32 vastaan. Ottelu oli varsin tasainen, mutta ehkä kymiläisillä vielä painoi pitkä matka jaloissa ja lopulta jouduimme myöntämään Pyrollin tällä kertaa paremmaksi numeroin 3-1.

Toisessa pelissä vastaan asettui Hämeenlinnan osasto 66. Saimme hyvän startin peliin ja siirryimme jo 2-0 johtoon. Hämeenlinnalla oli tuuriakin mukana ja onnekkaan pompun avustuksella he siirtyivät 3-2 johtoon. Meillä oli vielä loppusekunneilla tasoitusmahdollisuus rankkarilla, mutta onni ei ollut meille myötäinen, joten ottelu Hämeenlinnalle 3-2.

Kolmas ottelu pelattiinkin sitten osastoa 87 vastaan. Käytiin sopivasti syömässä juuri ennen peliä joten lasagne alkoi painaa vatsassa melko pahasti. Kirkniemen joukkue oli kaikessa parempi eikä loppunumerot olleet mitenkään väärin pelitapahtumiin nähden: 11-0 tappio oli selvä eikä jättänyt jossittelua.

Päivän neljäs ja samalla viimeinen peli pelattiin pienen tauon jälkeen. Vastaan asettui Lahden joukkue, joka huokui pelikokemusta ja nuoruutta. Pistettiin kampoihin se mitä vielä löytyi, mutta lopulta Lahti kuittasi oikeutetusti 10-4 voiton.

Paluumatkalle lähdettiin pelien jälkeen ja sovittiin, että ensi vuonna yritetään uudestaan. Turnaus oli mukava tapahtuma eikä meitä sen suuremmin harmittanut tulos.

Syksyn saapuessa on tarkoitus käynnistellä vakituista säbävuoroa. Kaikki asiasta kiinnostuneet seurailkaa Intranettiä. Sinne laitetaan tietoa pelivuorosta, kun asiat edistyvät.

Joukkue lupaa pelata myös ensi vuoden turnauksessa.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala oli mukana, kun Kymin sellu- ja paperi tehtaiden luottamus- ja työsuojeluasiamiehet kokoontuivat kansainvälisenä turvallisuuspäivänä (26.4.) Koskelassa. Ennen kokousta Vanhala kävi tehtailla tapaamassa työvuorossa olleita työntekijöitä.

Kiky-tuntien poistaminen on yksi työehtosopimusneuvotteluiden tavoitteista, sanoo Petri Vanhala.

 

Ammattiosastojen 19 ja 85 järjestämä turvallisuuspainotteinen kokoontuminen veti paikalle yli 30 työtekijää. Vanhalan lisäksi puheaikaa oli varattu Integraatin johtaja Jyri Kylmälälle, UPM:n Suomen sellutehtaiden turvallisuuspäällikkö Aki Huomolle, Kymin turvallisuuspäällikkö Tuomo Lidenille ja paperitehtaan turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö Anna Laksiolle.

Vanhala toivoi tulevan hallituksen ymmärtävän vientiteollisuuden merkityksen Suomen taloudelle.
-Toimintaedellytyksiä ei saa heikentää niin, että yritykset alkaisivat siirtää tuotantoaan muihin maihin. Energian hinta on yksi suuri tekijä. Energiaveron palautukseen ei saa puuttua, sanoi Petri Vanhala.
Työehtosopimusneuvotteluiden Vanhala sanoi alkavan toden teolla aikaisintaan alkusyksyllä. Vanhala arveli muiden liittojen nojaavan Teollisuusliiton ja Paperiliiton neuvottelutulokseen.

Jyri Kylmälä korosti Kuusankosken tehtaiden merkitystä koko seutukunnalle.

 

Tehtaanjohtaja Jyri Kylmälä korosti puheenvuorossaan Kymin tehtaiden merkitystä seutukunnalle.
-Kerrannaisvaikutuksineen paperi- ja selluteollisuus ovat merkittäviä työllistäjiä ja tuovat sitä kautta runsaasti verotuloa yhteiskunnan pyörittämiseen, muistutti Kylmälä.

Aki Huomo kertoi sellutehtaiden turvallisuuden kehityssuunnitelmista. Uutta on mm. Kymillä viikon 19 seisokissa käyttöön otettava työn aloituslupa -käytäntö. Anna Laksio kävi läpi paperitehtaan turvallisuuden tunnusluvut ja työntekijöiden edunvalvojat pitivät omat ajankohtaiskatsauksensa.

Virallisen osuuden jälkeen kokoukseen osallistuneilla oli mahdollisuus saunomiseen Koskelan saunatiloissa. Kokouksen päätteeksi nautittiin päivällinen.

 

Taitava työnhakija -verkkokurssi on Paperiliiton työttömille jäsenilleen tarjoamaa aktiivisuusedellytykset täyttävää koulutusta. Taitava työnhakija -verkkokurssille voi osallistua ajasta ja paikasta riippumatta. Kurssi on Paperiliiton jäsenelle ilmainen jäsenetu. Jäsen voi halutessaan suorittaa neljä eri viiden päivän osiota, jolloin aktiivisuus täyttyy koko vuodeksi.

Tietoa verkkokurssista ja siitä, miten voit kirjautua kurssille, löydät täältä.

Pilkkikilpailut pidettiin 2.3. kirpeän viiman puhaltaessa. Tuulisesta säästä huolimatta lähes 30 kalastajaa tavoitteli osastojen 19 ja 85 pilkkimestaruutta. Pilkkijöiden lisäksi kymmenkunta henkilöä oli saapunut nauttimaan ulkoilusta ja Uranpirtin emännän loihtimasta kattauksesta.

Kovat kalamiehet potretissa palkintojen jaon jälkeen. Vasemmalta Heikki Sorsa, Tauno Sorvali, Jouko Pessa ja Pekka Huotari.

Olosuhteet jäällä olivat varsin haastavat. Tuulen tuivertama puhdas jää oli liukas, joten liukuesteet kengissä olivat tarpeen. Kilpailu alkoi klo 9:00 ja aikaa pilkkimiseen oli varattu klo 13:00 asti, minkä jälkeen saaliit punnittiin. Punnituksen jälkeen tutustuttiin Uranpirtin ruokapöydän antimiin ja lopuksi oli vuorossa palkintojen jako.

Työssä olevista henkilöistä kovimmat kalamiehet löytyivät tällä kertaa osastosta 85. Eläkeläisten sarjan ehdoton ykkönen oli osaston 19 Tauno Sorvali. Suurimman kalan, 458 grammaa painaneen ahvenen, nappasi osaston 85 Kari Haaraoja. Osastojen välisen kisan voitti osasto 85. Alla eri sarjojen ”kolmen kärki”

Miehet:

  1. Pekka Huotari          3143 g           os. 85
  2. Toni Relander           1353 g           os. 85
  3. Marko Niilo-Rämä     721 g           os. 19

Naiset:

  1. Kaarina Sorsa            155 g            os. 85
  2. Anja Tarkiainen          35 g             os. 19

Eläkeläiset:

  1. Tauno Sorvali           3027 g           os. 19
  2. Jouko Pessa              2185 g           os. 85
  3. Jukka Syrjänen         1304 g           os. 19

Perheenjäsenet:

  1. Heikki Sorsa             1125 g
  2. Juha Mäkelä               150 g

Nuoret:

  1. Emil Niilo-Rämä       164 g
  2. Lilja Bragge              ohiuinti

 

Paperiliiton kokonaisjäsenmaksu aleni. Jäsenmaksuprosentti vuodelle 2019 on 1,3.

Jäsenmaksu aleni, koska Finanssivalvonta on vahvistanut vuodelle 2019 työttömyyskassan jäsenmaksuksi 0,3 prosenttia.

Näin kokonaisjäsenmaksu on vuonna 2019 1,3 prosenttia aikaisemman 1,49:n sijasta. Jäsenmaksut alenivat monilta muiltakin työttömyyskassoilta. Alenemat ovat keskimäärin 10 prosenttia. Paperityöväen työttömyyskassan jäsenmaksu on SAK:laisten liittojen alhaisin ja se myös aleni eniten, 39 prosenttia. Voit lukea koko uutisen jäsenmaksun alenemisesta täältä.

Tero Pasi ja Jukka Nokelainen toteavat pikkujoulujen yhdistämisen olleen hyvä idea.

Kuusankoskelaiset paperiammattiosastot 19 ja 85 viettivät kolmatta kertaa yhteistä pikkujoulujuhlaa 7. ja 8.12.

Perjantai-iltana Kuusankosken Teatteri esitti osaston aikuisille yksityisnäytöksen kappaleesta ”Pokka pitää”. Esitystä seuraamaan oli saapunut runsas joukko osastojen eläkeläisiä, mutta myös työssä olevia oli mukana kiitettävä määrä. Väliajalla juotiin totuttuun tapaan joulukahvit.

Jarmo Gardemeister saattoi lapsensa Oonan ja Onnin elokuvateatterin aulaan.

Lauantaina olivat vuorossa lapsille esitetyt elokuvat ”Viiru ja Pesonen – Viiru muuttaa” ja ”Ihmeotukset: GrindelWaldin rikokset”. Pienimmillä lapsilla oli mukanaan vanhemmat tai isovanhemmat, mutta isommat lapset uskaltautuivat elokuviin jo yksin tai tutun kaverin kanssa.

– Oli hyvä idea yhdistää osastojen pikkujoulun vietto, sanoo pikkujoulujen puuhamiehenä toimiva Jukka Nokelainen. Ikäluokkien muutos ja perheiden lapsimäärien pieneneminen näkyvät pikkujouluissa. ”
– Viettämällä juhlaa yhdessä saamme saleihin enemmän väkeä, toteaa Nokelainen.

Marjo Sopanen tuli lastenlastensa Eveliinan ja Vilin kanssa katsomaan Viirua ja Pesosta

Elise Brandt Studio 123:sta sanoo elokuvateatterin näyttäneen pikkujouluelokuvia osaston jäsenten lapsille niin kauan, että ei edes muista tarkkaan, koska näytökset alkoivat.
– Alkuaikoina elokuvat näytettiin vielä vanhanaikaisilla kelanauhalaitteilla, muistaa Elise Brandt.

Osaston syyskokous pidettiin 13.11.2018 ammattiosastojen toimitalolla.

Pasi Untolahti jatkaa Kymin paperitehtaan pääluottamusmiehenä.

Lähinnä osaston hallituksen jäsenistä ja läsnäolo-oikeutetuista koostunut väki valitsi Kymin paperitehtaan luottamusmieheksi Pasi Untolahden. Varapääluottamusmiehenä jatkaa niin ikään tuttu kasvo, Tapio Saarinen. Myös työosastojen luottamusmiehinä jatkavat samat henkilöt.

Paperiliiton tervehdyksen kokoukseen toi liittosihteeri Juhani Siira. Siiran mukaan keskustelut Metsäteollisuus ry:n kanssa uudesta työehtosopimuksesta ovat jo käynnistyneet. Varsinaisten neuvotteluiden Siira olettaa kuitenkin alkavan vasta syksyllä 2019. Tärkeistä sopimustavoitteista Siira mainitsi mm. työajan pidennyksen poistamisen ja kunnolliset palkankorotukset.

Liittosihteeri Juhani Siira muistutti kokousväkeä lähestyvistä eduskuntavaaleista.

 

Juhani Siira toivoo työntekijöiden muistavan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänestää työväen puolueita. Siira on neuvossaan oikeassa. Äänestämättömyys ja väärät valinnat äänestyskopissa edellisissä vaaleissa saivat aikaan työväen olojen kurjistumisen.

”Ikävoimaa työhön” -kurssilla Kiljavan Opistolla opittiin, kuinka kunnolla rakennettu ikäohjelma auttaa jaksamaan paremmin työssä sekä vapaa-ajalla. Hyvinvointi ei kuitenkaan synny pelkästään hyvistä työoloista, työyhteisöstä ja johtamisesta. Siihen vaikuttavat henkilön oma terveys, toimintakyky ja osaaminen. Työpaikan ulkopuolinen toimintaympäristö vaikuttaa elämään ja muokkaa yksilön asennetta ja motivaatiota. Nämä asiat yhdessä säätelevät ihmisen työkykyä.

– Ihmisen suhde työhön muuttuu iän myötä, sanoo Simo Jästerberg

Ikäohjelmat ja ikäjohtaminen sen sijaan ovat useimmiten työnantajan vapaaehtoisuuteen perustuvia valintoja. Niin halutessa niissä voi vastata työntekijän koko ikäkaaren tarpeisiin. Usein ikäohjelmat ja ikäjohtaminen jäävät puheiden asteelle ja ikääntyneeltä työntekijältä vaaditaan samaa työpanosta kuin nuoremmilta. Paperi- ja selluteollisuudessa tämä tilanne on kurssille osallistujien mielestä tuttu. Ei edes työmarkkinajärjestöjen vuonna 2011 solmima raamisopimus työikämallista tuonut parannusta tilanteeseen. Tes-neuvotteluissa hyvinvointi- ja ikäohjelmat lakaistaan yleensä ensimmäisinä syrjään.

Vastuulliset yritykset ovat oivaltaneet, että työntekijää ei kannata puristaa viimeiseen pisaraan kuin sitruunaa. Ne ovat rakentaneet omat ikäohjelmansa, joista hyötyvät sekä työnantaja itse että työntekijä. Suurista yrityksistä mahdollisuuteen ovat tarttuneet mm. Abloy, Saarioinen, Oras ja Caverion Industria.

Kolmipäiväisen kurssin opettajana toimi Simo Jästerberg. Opiskelu sisälsi oppituntien lisäksi ryhmätöitä ja tehtäviä. Jästerberg sai oppijoilta kiitosta osallistavasta opetustavastaan.

Kiljavan opisto sijaitsee Sääksjärven rannalla. Osa oppitunneista voitiin pitää aurinkoisessa ulkoilmassa.