Vahvista työkykyäsi Kiila-kuntoutuksessa – Hae Paperiliiton omalle kurssille!

Ovatko työkykysi ja ansiomahdollisuutesi heikentyneet tai onko lähivuosina sellaista uhkaa? Hae KIILA-kuntoutukseen! Löydät keinoja työn- ja elämänhallintaan ja opit tunnistamaan työhön liittyvät kuormitustekijät. Kuntoutuksen sisällöstä puolet muodostuu ammatillisista ja puolet terveyteen liittyvistä teemoista.

Kurssi toteutetaan Kiipulassa Janakkalassa ja siihen sisältyy kuntoutusohjelman lisäksi liikuntatilojen vapaa käyttö ja ateriat sekä tarvittaessa majoitus kahden hengen huoneessa täysihoidolla. Kurssin kustantaa Kela ja sen ajalta voi saada joko palkkaa tai kuntoutusrahaa. Kelalta voi hakea korvausta myös kuntoutukseen liittyvistä matkakuluista.

Lue lisää aiheesta ja katso hakuohjeet täältä.

Tule, osallistu ja näe ammattiliittosi uusin silmin. Paperiliitto järjestää 18–35-vuotiaille jäsenilleen uudenlaisen tapahtuman Helsingissä. Näissä bileissä ravistellaan totutut ja luutuneet ajatukset uusiksi. Ja pidetään porukalla hauskaa! Tilaisuus startataan 27.10.2018 klo 15:00 ja valomerkki napsahtaa klo 22:00.

Ammattiosasto tukee tapahtumaan osallistujia taloudellisesti. Asiasta lisää tietoa syksyllä.

Lue uutinen tapahtumasta ja ilmoittaudu tapahtumaan täältä

 

 

Kymiläiset valmiina tehdaskierrokselle. Tuotannon kuvaaminen oli tehtaalla kiellettyä.

Osaston hallituksen jäseniä ja luottamusmiehiä tutustui Puolan Wroclawissa UPM:n tarrapaperia valmistavaan kahteen tehtaaseen toukokuun lopulla. Opintomatkalla tutustuttiin Puolan tehtaiden turvallisuuskulttuuriin ja toimintatapoihin. Lisäksi kuultiin luennot Puolan työmarkkinatilanteesta ja maan talouden kehityksestä.

Tehdaskierroksella vieraat saivat nähdä erittäin siistit ja valoisat tehdassalit. Kaikille turva- ja työvälineille näytti olevan omat säilytyspaikkansa eikä ylimääräistä rojua näkynyt. Tehtaitten vanhin tuotantolinja on vasta kymmenen vuotta vanha. Se näkyy myös työntekijöiden ikärakenteessa. Keski-ikä on 35 vuoden paikkeilla.

Työntekijän keskiansio Puolassa on noin 1000 euroa kuukaudessa, mutta elinkustannukset vastaavasti matalammat. Polttonesteiden hinnat sen sijaan ovat lähes Suomen hintojen tasolla. Keskitettyä työehtosopimusjärjestelmää Puolassa ei ole, ainoastaan paikallinen lainsäädäntö. Suomen tasoon verrattain vaatimaton sosiaali- ja eläketurva kannustaa pitkiin työuriin. Raflatac tarjoaa työntekijöilleen Puolassa työterveyshuollon ja jonkin tasoisen sairaudenhoidon.

Wroclawin yliopistorakennus iltavalaistuksessa oli vaikuttava näky.

Kymiläisten vieraiden isäntänä toimi tehtaanjohtaja Markku Havonen. Matka sisälsi myös Wroclawin kulttuurihistoriallisiin kohteisiin tutustumisen. Ammattiosasto sai Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä tukea matkakuluihin.

Yhtään Polski Fiatia ei matkan aikana näkynyt. Yksi Lada oli sentään säilynyt.

 

Vahvista työkykyäsi Kiila-kuntoutuksessa – Hae Paperiliiton omalle kurssille!

Ovatko työkykysi ja ansiomahdollisuutesi heikentyneet tai onko lähivuosina sellaista uhkaa?

Hae KIILA-kuntoutukseen! Löydät keinoja työn- ja elämänhallintaan ja opit tunnistamaan työhön liittyvät kuormitustekijät. Kuntoutuksen sisällöstä puolet muodostuu ammatillisista ja puolet terveyteen liittyvistä teemoista. Hakemukset toimitetaan omalle työterveyshoitajalle, joka lähettää ne Kelaan 7.9.2018 mennessä. Lue koko uutinen ja hakuohjeet täältä.

Stand upia oppimaan?
Hio vitsiniekan taitojasi koulutuksessa ja nouse lavalle Työväen Musiikkitapahtumassa.
Oletko työpaikan vitsiniekka? Haluaisitko kokeilla kykyjäsi suurella Stand Up -lavalla festariyleisön edessä?

Hae vuoden 2018 Duunari Stand Upiin. Lue koko uutinen ja hakuohjeet täältä.

Ongelmia kesätöissä? Maksuton kesäduunari-info neuvoo pulmatilanteissa.

SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info avautui. Kesäduunarineuvoja Juuli Jokinen kehottaa kesätyöntekijöitä käymään huolellisesti läpi työsuhteen ehdot ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Kesäduunari-infosta voi pyytää neuvoja myös ennen kesätyön alkamista, Jokinen vinkkaa.

Lue koko uutinen kesäduunari-infosta täältä.

Strategiaa hiottiin kahvikupin ääressä ennen jäälle lähtöä.

Teksti ja kuvat: Tommi Bragge

Pilkkikilpailut pidettiin 3.3. kirpeässä pakkassäässä ja muutoin hyväksi todetun tavan mukaisesti. Ennen kalaan lähtöä Uranpirtillä oli tarjolla aamupalaa ja jäälle lähdettiin klo 9:00.

Kipakasta pakkasesta huolimatta olosuhteet jäällä olivat varsin kelvolliset. Lunta oli sopivasti, eikä jää ollut liukas, Pakkanen ei kovasti kiusannut, sillä sää oli tyyni. Jäällä oli tilaa ja aurinkoa tarjolla yllin kyllin.

Aikaa pilkkimiseen oli varattu aina klo 13:00 asti, jonka jälkeen saaliit punnittiin ja oli aika tutustua Uranpirtin ruokapöydän antimiin. Palkintojen jako tapahtui ruokailun jälkeen.

Saaliit jäivät varsin vaatimattomiksi, mutta pilkkijöiden paremmuusjärjestys selvisi siitä huolimatta.

Onnea voittajille ja iso kiitos kisan järjestäjille.

 

Tulokset, kolmen kärki / sarja:

Miehet:

  1. Toni Relander 303 g, os. 85
  2. Jori Ruohola 134 g, os. 85
  3. Tommi Bragge 38 g, os. 19

Naiset:

  1. Kaarina Sorsa 733 g, os. 85
  2. Anja Tarkiainen 101 g, os. 19
  3. Lahja Ojamies –

Perheenjäsenet:

  1. Heikki Sorsa 473 g
  2. Eelis Ruohola 161 g
  3. Juha Mäkelä 112 g

Eläkeläiset:

  1. Tauno Sorvali 642 g, os. 19
  2. Pekka Pöysä 313 g, os. 19
  3. Jouko Pessa 311 g, os. 85

Joukkuekisan voitti osaston 85 joukkue. Joukkuekisa ratkaistiin laskemalla osastojen kolmen eniten saalista saaneen pilkkijän saalis yhteen. Voittajajoukkueen tulos oli 1347 g ja hopealle jääneen osaston 19 tulos 1204 g.

Tauno Sorvali pääsi pokkaamaan suurimman kalan palkinnon.

 

 

 

Reilun 40 työvuoden aikana on tapahtunut muutoksia jos jonkinlaisia, eivätkä muutokset ole aina olleet hyvään suuntaan. Työntekijöiden palkasta perittävät vakuutusmaksut ovat nousseet ja nimenomaan ikäluokassa 53 – 62 vuotta eläkemaksu on 1,5 % korkeampi kuin muilla. 2017 eläkeuudistus toi työvuosia lisää. Aktiivimalli rokottaa työttömiä ja paikallinen joustoista sopiminen ei näytä käyvän työnantajalle.

Suomalaisten eläketurvajärjestelmä on syntynyt 60-luvun alussa, samoihin aikoihin kuin työttömyysturva. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa alettiin maksaa vasta 80-luvun puolessa välissä. 1980-luvun lopulla otettiin ensimmäisen kerran käyttöön ”työttömyysputki”. Silloin jopa 53 vuotiaat työntekijät pääsivät tuohon järjestelmään. Tuohon aikaan oli käytössä myös ns. erorahajärjestelmä, joka toimi porkkanana siirtyä putkeen.

Niin sanottu ”putki” oli pitkään järjestelmä, jolla hoidettiin työnantajan sopeuttamistoimia pehmein keinoin. Järjestelmässä nähtiin myös työllistävä vaikutus: nuoremmat saivat töitä. Porvarille ei näytä riittävän, että eläkeikää nostetaan ja aktiivimallilla karsitaan loputkin toiveet siirtyä hieman aiemmin vapaalle.

Luulisi duunaritaustaisen työministerinkin ymmärtävän, että uusi aktiivimalli on työttömälle rangaistus. Jos työnantajat eivät tarjoa työtä tai koulutusta ei ole, niin miksi siitä pitää työtöntä rangaista? Työnantajia siinä pitäisi kurittaa. Eikö työnantajamaksuja ole laskettu juuri työpaikkojen syntymisen toivossa? Ministerimme ”Sinisen toverin” ehdotus ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttamisesta ei myöskään ole duunarin mieleen. Olisi varmaan parempi hänenkin ajatella tuota työttömyysturvaa, sillä vaalit ovat vuonna 2019.

Jatkon kannalta sopii kysyä, mikä on työnantajan halukkuus työelämän laatuun. Työnantaja soittaa torvea suureen ääneen paikallisesta sopimisesta, mutta puheet ja teot ei käy yksiin. Uudessa työehtosopimuksessa on mahdollisuus sopia palvelusvuosikorvauksen vaihtaminen vapaaksi, mutta ei käy. Tähän löytyy pari todennäköistä selitystä. Paikallisesti ei haluta järjestellä asioita tai sitten pääkonttori on kieltänyt. Veikkaan viimeistä vaihtoehtoa.

Tulevaisuudessa työuran pituus riippuu paljon duunarista itsestään: arvostaako hän vapaa-aikaa vai rahaa. Jos työehdot heikkenevät sitä tahtia, mitä viime vuosina on tapahtunut ja palkankorotukset ovat epävarmoja eivätkä kata nousseita veroluonteisia maksuja, niin ei epäilystäkään – vapaa-aika vie voiton.

t: Duunari vm.-59

Ryhmä kuusankoskelaisia paperiliittolaisia suuntasi matkansa 2. helmikuuta Senaatintorille SAK:n #Äänityöttömälle -mielenilmaukseen. Liikkeellä olivat pääasiassa ammattiosastojen edunvalvojat, sillä Paperiliitto ei järjestänyt työnseisausta tapahtumapäiväksi.

Tapio Saarinen, Pasi Untolahti, Ismo Salminen, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ja työehtosihteeri Markku Lihavainen seuraavat, kuinka Tuomiokirkon portaat täyttyvät ihmisistä.

Kuusankoskelaiset olivat paikalla hyvissä ajoin ja saivat seurata, kuinka koko Senaatintori ja Tuomiokirkon portaat täyttyivät ihmisistä. Ennen tapahtuman alkua ehti vielä hakea Paperiliiton pipon mielenilmaisuun kuluvine merkkeineen ja tietenkin tapahtuman logolla varustetun muoviämpärin.

Tilaisuuteen kuului hallituksen ja opposition edustajien väittelytilaisuus. Väki torilla ei edes kunnolla antanut Kokoomuksen loikkaripoliitikko Juhana Vartiaiselle puheenvuoroa. Vartiaisen avatessa suunsa alkoi aina melkoinen buuauskonsertti ja muoviämpärien rummutus. Vartiaisen vastaväittelijä Li Andersson joutuikin pyytämään mielenimaisijoita olemaan hiljempaa.

Joidenkin kylttien viesti oli varsin yksiselitteinen.

Torilla tunnuttiin olevan myös sitä mieltä, että kuusankoskelaista ministeriä vievät muut puolueet kuin sitä kuuluisaa pässiä narussa. Totta onkin, että kaukana ovat Lindströmin vaalipuheet hänen nykyisestä toiminnastaan.

Poliisi oli näkyvästi paikalla tapahtumassa. Tuskin siksi, että suomalaiset työntekijät olisivat alkaneet käyttäytyä väkivaltaisesti. Terroriteot Euroopan massatapahtumissa ovat saaneet Suomen poliisin pitämään huolta kansalaisista. Maan hallitukselta toivoisi samaa!