Osaston syyskokous pidettiin 13.11.2018 ammattiosastojen toimitalolla.

Pasi Untolahti jatkaa Kymin paperitehtaan pääluottamusmiehenä.

Lähinnä osaston hallituksen jäsenistä ja läsnäolo-oikeutetuista koostunut väki valitsi Kymin paperitehtaan luottamusmieheksi Pasi Untolahden. Varapääluottamusmiehenä jatkaa niin ikään tuttu kasvo, Tapio Saarinen. Myös työosastojen luottamusmiehinä jatkavat samat henkilöt.

Paperiliiton tervehdyksen kokoukseen toi liittosihteeri Juhani Siira. Siiran mukaan keskustelut Metsäteollisuus ry:n kanssa uudesta työehtosopimuksesta ovat jo käynnistyneet. Varsinaisten neuvotteluiden Siira olettaa kuitenkin alkavan vasta syksyllä 2019. Tärkeistä sopimustavoitteista Siira mainitsi mm. työajan pidennyksen poistamisen ja kunnolliset palkankorotukset.

Liittosihteeri Juhani Siira muistutti kokousväkeä lähestyvistä eduskuntavaaleista.

 

Juhani Siira toivoo työntekijöiden muistavan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänestää työväen puolueita. Siira on neuvossaan oikeassa. Äänestämättömyys ja väärät valinnat äänestyskopissa edellisissä vaaleissa saivat aikaan työväen olojen kurjistumisen.

Tervetuloa Paperiliiton osastojen 19 ja 85 naisten iltaan perjantaina 7.12.2018. Tilaisuus pidetään klo 15:30-18:30 osoitteessa Koskelankuja 3, 45700 Kuusankoski ja se on tarkoitettu osastojen työssä oleville naisjäsenille. Tilaisuuden jälkeen halukkaat voivat lähteä osastojen pikkujouluteatteriin Kuusankoskitalolle.

Tilaisuudessa tarjotaan ruoka (salaattia, lihaa ja jälkiruoka), virkistävää juomaa ja hyvää seuraa. Kosmetologi Minna Lindström tekee halukkaille mm. pikamanikyyrejä ja kertoo uusimmat meikkivinkit.

Ilmoittautumiset ja mahdolliset ruoka-allergiat 29.11.2018 mennessä Kati Tähdelle puhelimitse numeroon 050-304 4722 tai sähköpostiin kati.tähti@upm.com

Terveisin Kati Tähti ja Anri Mäkynen

Osasto 19 korvaa jäsenilleen maksettua pääsylippua vastaan 15 euron hyvityksen loka-joulukuussa Kuusankoskitalolla pidettävien konserttien ja Kuusankosken ja Kouvolan Teattereiden pääsylipuista (yksi lippu jäsentä kohti).

Korvaushakemuksen saat tulostettua täältä.

Toimita täytetty kaavake ja pääsylippu ammattiosastojen toimitalon postilaatikkoon osoitteeseen Paperiliiton Kuusankosken osasto 19 / Tommi Bragge, Koskelankuja 3, 45700 Kuusankoski.

Lisätietoja Tommi Bragge puh. 045 672 3223

Ismo Salminen kertoo miten jalkapalloturnaus sujui kuusankoskelaisten ammattiosastojen osalta.

Perjantaina puoleltapäivin Kymin jalkapalloilijat läksivät junalla Kouvolasta kohti Oulua täynnä taistelutahtoa ja hakemaan ”poikaa” takasin Kuusankoskelle. Muutamat kiireesimmät olivat lähteneet jo aamulla omalla autolla köröttelemään kisapaikalle.Lauantaina klo 11 oli sitten pelikamat päällä intoa puhkuen ja pelit käyntiin.

Ensimmäinen peli oli liiton nuorta joukkuetta (vahvistettuna lakimies Juha Koivistolla) vastaan. Pojat pitivät palloa mielin määrin ja sommittelivat komeita kuvioita, mutta tiukka sumppupuolustus ja maalivahdin ilmiömäiset otteet antoivat muutaman vastaiskupaikan, josta joukkueemme vanhat pelimiehet rankaisivat armotta 2-0 voiton.

Toiseen peliin asettui vastaan Äänekoski. Tiesimme Äänekosken pääluoton Timo Pullin vaarallisuuden ja porukalla sovimme, että pimennetään hänet täysin niin pystymme panemaan kampoihin. Taktiikka onnistui hyvin ja meidän nuoriso oli pelipäällä. Otteluvoitto meille 6-0.

Kolmas peli oli kotijoukkue Oulua vastaan. Hyvin oli skoutattu meidän pelisysteemi ja kotijoukkue pystyi estämään vastaiskumme. Ei mekään huonosti pelattu, mutta he pystyivät sen yhden tekemään ja me ei. 0-1 tuli turpiin.

Neljännessä pelissä oli vastassa Veitsiluoto. Muutamalla flikalla joukkueessaan Veitsiluoto pimitti ainakin allekirjoittaneen täysin. Onneksi meidän vanhat starat eivät pienestä hätkähtäneet, vaan tutulla ja turvallisella ”joulukuusi -taktiikalla” pystyttiin puristamaan nihkeä, mutta ansaittu 2-0 voitto.

Vika alkusarjan peli oli sitten rakasta vihollistamme Valkeakoskea vastaan. Mutta koska Oulu oli jo voittanut Valkeakosken, niin tiedettiin, että loppuottelupaikka meni. Tässä ”vanhojen starojen” kohtaamisessa meidän nuoriso otti taas itseään niskasta kiinni, joten saatiin 3-0 voitto ja pronssipelipaikka.

Prossipelissä ei sitten jalat enää Oulun toista joukkuetta vastaan jaksaneet. Yhden pelin vähemmän pelannut Oulu pääsi ainoasta paikastaan tuikkaamaan 0-1 maalin voiton.

Anteeksi niin omasta kuin joukkueen puolesta, neljäs sija tällä kertaa. Mutta katotaanpa ens vuonna….

Paperiliiton kuusankoskelaisten ammattiosastojen 19 ja 85 joukkueessa pelasivat Arto Seppälä, Sami Holm, Lassi Pulkka, Ilkka Sormunen, Janne Pahkala, Ismo Salminen, Elmo Metiäinen, Pekka Laatu, Kim Joutjärvi, Pasi Untolahti, Luan Hulaj, Jaakko Arvila, Aleksi Ahola ja Jouni Hietala, joka valittiin joukkueen parhaimmaksi pelimanniksi.

Kiitokset molemmille osastoillemme matka- ja hotelliavustuksista.

”Ikävoimaa työhön” -kurssilla Kiljavan Opistolla opittiin, kuinka kunnolla rakennettu ikäohjelma auttaa jaksamaan paremmin työssä sekä vapaa-ajalla. Hyvinvointi ei kuitenkaan synny pelkästään hyvistä työoloista, työyhteisöstä ja johtamisesta. Siihen vaikuttavat henkilön oma terveys, toimintakyky ja osaaminen. Työpaikan ulkopuolinen toimintaympäristö vaikuttaa elämään ja muokkaa yksilön asennetta ja motivaatiota. Nämä asiat yhdessä säätelevät ihmisen työkykyä.

– Ihmisen suhde työhön muuttuu iän myötä, sanoo Simo Jästerberg

Ikäohjelmat ja ikäjohtaminen sen sijaan ovat useimmiten työnantajan vapaaehtoisuuteen perustuvia valintoja. Niin halutessa niissä voi vastata työntekijän koko ikäkaaren tarpeisiin. Usein ikäohjelmat ja ikäjohtaminen jäävät puheiden asteelle ja ikääntyneeltä työntekijältä vaaditaan samaa työpanosta kuin nuoremmilta. Paperi- ja selluteollisuudessa tämä tilanne on kurssille osallistujien mielestä tuttu. Ei edes työmarkkinajärjestöjen vuonna 2011 solmima raamisopimus työikämallista tuonut parannusta tilanteeseen. Tes-neuvotteluissa hyvinvointi- ja ikäohjelmat lakaistaan yleensä ensimmäisinä syrjään.

Vastuulliset yritykset ovat oivaltaneet, että työntekijää ei kannata puristaa viimeiseen pisaraan kuin sitruunaa. Ne ovat rakentaneet omat ikäohjelmansa, joista hyötyvät sekä työnantaja itse että työntekijä. Suurista yrityksistä mahdollisuuteen ovat tarttuneet mm. Abloy, Saarioinen, Oras ja Caverion Industria.

Kolmipäiväisen kurssin opettajana toimi Simo Jästerberg. Opiskelu sisälsi oppituntien lisäksi ryhmätöitä ja tehtäviä. Jästerberg sai oppijoilta kiitosta osallistavasta opetustavastaan.

Kiljavan opisto sijaitsee Sääksjärven rannalla. Osa oppitunneista voitiin pitää aurinkoisessa ulkoilmassa.

 

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala viihtyi motoristien seurassa koko viikonvaihteen.

Paperiliiton motoristien kokoontumisajoon Nokialla osallistui 15 jäsentä kuusankoskelaisista ammattiosastoista 19 ja 85. Jo kolmattatoista kertaa järjestettävään tapahtumaan saapui yhteensä lähes 250 henkilöä. Majoitus oli järjestetty kylpylähotelli Nokian Edeniin.

Moottorikelkka, johon on asennettu pyörät?

Kymin motoristit saapuivat hyvissä ajoin perjantaina paikalle ja majoittumisen jälkeen jäi aikaa tutustua muualta tulleisiin moottoripyöräilijöihin ja heidän kulkupeleihinsä. Kylpyläosasto oli osallistujien käytössä koko tapahtuman ajan. Nokialla oli samaan aikaan meneillään Tapsan Tahdit tapahtuma. Joukko paperiliittolaisia käytti tilaisuutta hyväkseen ja kävi kuuntelemassa hyvää suomalaista iskelmää.

Lauantain ohjelmaan kuului Sotkanvirran risteily. Aurinkoisessa säässä suomalainen järvimaisema avautui kauneimmillaan. Heikko tuuli ja aluksella nautitut virvokkeet lievittivät muuten helteistä tunnelmaa. Tapahtuman juhlapäivällisellä Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kiitti järjestävää Tampereen osastoa 50 ja osallistujia hienosta tapahtumasta. Lisäksi kuultiin lyhyt liiton ajankohtaiskatsaus.

Kymiläisiä motoristeja tapahtuman juhlapäivällisellä.

Sunnuntaina kotimatka taittui turvallisesti hyvän sään vallitessa. Vuonna 2019 kokoontumisajo järjestetään Kemissä.

Ammattiosastot tukivat tapahtumaan osallistujia maksamalla osanottomaksun ja puolet majoituskuluista.

 

 

Kymiläiset valmiina tehdaskierrokselle. Tuotannon kuvaaminen oli tehtaalla kiellettyä.

Osaston hallituksen jäseniä ja luottamusmiehiä tutustui Puolan Wroclawissa UPM:n tarrapaperia valmistavaan kahteen tehtaaseen toukokuun lopulla. Opintomatkalla tutustuttiin Puolan tehtaiden turvallisuuskulttuuriin ja toimintatapoihin. Lisäksi kuultiin luennot Puolan työmarkkinatilanteesta ja maan talouden kehityksestä.

Tehdaskierroksella vieraat saivat nähdä erittäin siistit ja valoisat tehdassalit. Kaikille turva- ja työvälineille näytti olevan omat säilytyspaikkansa eikä ylimääräistä rojua näkynyt. Tehtaitten vanhin tuotantolinja on vasta kymmenen vuotta vanha. Se näkyy myös työntekijöiden ikärakenteessa. Keski-ikä on 35 vuoden paikkeilla.

Työntekijän keskiansio Puolassa on noin 1000 euroa kuukaudessa, mutta elinkustannukset vastaavasti matalammat. Polttonesteiden hinnat sen sijaan ovat lähes Suomen hintojen tasolla. Keskitettyä työehtosopimusjärjestelmää Puolassa ei ole, ainoastaan paikallinen lainsäädäntö. Suomen tasoon verrattain vaatimaton sosiaali- ja eläketurva kannustaa pitkiin työuriin. Raflatac tarjoaa työntekijöilleen Puolassa työterveyshuollon ja jonkin tasoisen sairaudenhoidon.

Wroclawin yliopistorakennus iltavalaistuksessa oli vaikuttava näky.

Kymiläisten vieraiden isäntänä toimi tehtaanjohtaja Markku Havonen. Matka sisälsi myös Wroclawin kulttuurihistoriallisiin kohteisiin tutustumisen. Ammattiosasto sai Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä tukea matkakuluihin.

Yhtään Polski Fiatia ei matkan aikana näkynyt. Yksi Lada oli sentään säilynyt.

 

Strategiaa hiottiin kahvikupin ääressä ennen jäälle lähtöä.

Teksti ja kuvat: Tommi Bragge

Pilkkikilpailut pidettiin 3.3. kirpeässä pakkassäässä ja muutoin hyväksi todetun tavan mukaisesti. Ennen kalaan lähtöä Uranpirtillä oli tarjolla aamupalaa ja jäälle lähdettiin klo 9:00.

Kipakasta pakkasesta huolimatta olosuhteet jäällä olivat varsin kelvolliset. Lunta oli sopivasti, eikä jää ollut liukas, Pakkanen ei kovasti kiusannut, sillä sää oli tyyni. Jäällä oli tilaa ja aurinkoa tarjolla yllin kyllin.

Aikaa pilkkimiseen oli varattu aina klo 13:00 asti, jonka jälkeen saaliit punnittiin ja oli aika tutustua Uranpirtin ruokapöydän antimiin. Palkintojen jako tapahtui ruokailun jälkeen.

Saaliit jäivät varsin vaatimattomiksi, mutta pilkkijöiden paremmuusjärjestys selvisi siitä huolimatta.

Onnea voittajille ja iso kiitos kisan järjestäjille.

 

Tulokset, kolmen kärki / sarja:

Miehet:

  1. Toni Relander 303 g, os. 85
  2. Jori Ruohola 134 g, os. 85
  3. Tommi Bragge 38 g, os. 19

Naiset:

  1. Kaarina Sorsa 733 g, os. 85
  2. Anja Tarkiainen 101 g, os. 19
  3. Lahja Ojamies –

Perheenjäsenet:

  1. Heikki Sorsa 473 g
  2. Eelis Ruohola 161 g
  3. Juha Mäkelä 112 g

Eläkeläiset:

  1. Tauno Sorvali 642 g, os. 19
  2. Pekka Pöysä 313 g, os. 19
  3. Jouko Pessa 311 g, os. 85

Joukkuekisan voitti osaston 85 joukkue. Joukkuekisa ratkaistiin laskemalla osastojen kolmen eniten saalista saaneen pilkkijän saalis yhteen. Voittajajoukkueen tulos oli 1347 g ja hopealle jääneen osaston 19 tulos 1204 g.

Tauno Sorvali pääsi pokkaamaan suurimman kalan palkinnon.

 

 

 

Reilun 40 työvuoden aikana on tapahtunut muutoksia jos jonkinlaisia, eivätkä muutokset ole aina olleet hyvään suuntaan. Työntekijöiden palkasta perittävät vakuutusmaksut ovat nousseet ja nimenomaan ikäluokassa 53 – 62 vuotta eläkemaksu on 1,5 % korkeampi kuin muilla. 2017 eläkeuudistus toi työvuosia lisää. Aktiivimalli rokottaa työttömiä ja paikallinen joustoista sopiminen ei näytä käyvän työnantajalle.

Suomalaisten eläketurvajärjestelmä on syntynyt 60-luvun alussa, samoihin aikoihin kuin työttömyysturva. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa alettiin maksaa vasta 80-luvun puolessa välissä. 1980-luvun lopulla otettiin ensimmäisen kerran käyttöön ”työttömyysputki”. Silloin jopa 53 vuotiaat työntekijät pääsivät tuohon järjestelmään. Tuohon aikaan oli käytössä myös ns. erorahajärjestelmä, joka toimi porkkanana siirtyä putkeen.

Niin sanottu ”putki” oli pitkään järjestelmä, jolla hoidettiin työnantajan sopeuttamistoimia pehmein keinoin. Järjestelmässä nähtiin myös työllistävä vaikutus: nuoremmat saivat töitä. Porvarille ei näytä riittävän, että eläkeikää nostetaan ja aktiivimallilla karsitaan loputkin toiveet siirtyä hieman aiemmin vapaalle.

Luulisi duunaritaustaisen työministerinkin ymmärtävän, että uusi aktiivimalli on työttömälle rangaistus. Jos työnantajat eivät tarjoa työtä tai koulutusta ei ole, niin miksi siitä pitää työtöntä rangaista? Työnantajia siinä pitäisi kurittaa. Eikö työnantajamaksuja ole laskettu juuri työpaikkojen syntymisen toivossa? Ministerimme ”Sinisen toverin” ehdotus ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttamisesta ei myöskään ole duunarin mieleen. Olisi varmaan parempi hänenkin ajatella tuota työttömyysturvaa, sillä vaalit ovat vuonna 2019.

Jatkon kannalta sopii kysyä, mikä on työnantajan halukkuus työelämän laatuun. Työnantaja soittaa torvea suureen ääneen paikallisesta sopimisesta, mutta puheet ja teot ei käy yksiin. Uudessa työehtosopimuksessa on mahdollisuus sopia palvelusvuosikorvauksen vaihtaminen vapaaksi, mutta ei käy. Tähän löytyy pari todennäköistä selitystä. Paikallisesti ei haluta järjestellä asioita tai sitten pääkonttori on kieltänyt. Veikkaan viimeistä vaihtoehtoa.

Tulevaisuudessa työuran pituus riippuu paljon duunarista itsestään: arvostaako hän vapaa-aikaa vai rahaa. Jos työehdot heikkenevät sitä tahtia, mitä viime vuosina on tapahtunut ja palkankorotukset ovat epävarmoja eivätkä kata nousseita veroluonteisia maksuja, niin ei epäilystäkään – vapaa-aika vie voiton.

t: Duunari vm.-59